[LDP-peili] [MySQL-peili] [PHP-peili] [Exim-peili]
tonnikala.net-logo
viihde

sarjis
tonnikala.netin sarjis


artikkelit

n-gage qd
N-Gage QD -pika-arvostelu

gameon
Game on -näyttely

n-gage
Nokia N-Gage -arvostelu

Filosofian dosentti Antti Hautamäki

Hakkerietiikka - uusi mahdollisuus?

Arvostelu teoksesta Pekka Himanen: Hakkerietiikka ja informaatioajan henki. Alkusanat Linus Torvalds, Jälkisanat Manuel Castells. WSOY 2001.

Tilaa kirja netistä kumppaneiltamme:

 

Informaatioteknologisen vallankumouksen (tai uuden teknologisen paradigmaan, informationalismin kuten Castells ilmiötä nimittää) tuloksena on muotoutunut uudentyyppinen yhteiskunta. Suomessa puhutaan tietoyhteiskunnasta, mutta parempi termi olisi Manuel Castellsin käyttämä termi verkostoyhteiskunta, network society. Castellsin jälkisanat Himasen kirjaan on muuten erinomainen johdatus paitsi verkostoyhteiskunnan problematiikkaan, myös Castellsin omaan ajatteluun, jonka hän on esittänyt kolmiosaisessa suurteoksessaan The Information Age (1996-2000)

Aloitin tämän Himasen kirjan esittelyn Castellsista kahdesta syystä. Toinen on, että Himasen analyysi verkostoyhteiskunnasta perustuu keskeisesti Castellsin teoriaan, ja toinen on se, että Castells esittää oman jälkipuheensa päätteeksi hyvän analyysin Himasen kirjan merkityksestä. Castells nimittäin toteaa, että ei ole teknologista vallankumousta ilman kulttuurista muutosta. Verkostoyhteiskunta ei ole syntynyt vain markkinavoimien vaikutuksesta. On tarvittu uutta kulttuuria, uutta henkeä, joka edistää luovuutta, jakamista ja yhteistyötä. Tätä uutta kulttuuria ei ole tutkittu juuri ollenkaan. Siksi Himasen teoria hakkerikulttuurista informationalismin henkenä on eräänlainen läpimurto, uusi sivu verkostoyhteiskunnan hahmottamisessa.

Pekka Himanen on mielenkiintoinen tyyppi akateemisessa maailmassa. Hän väitteli 20-vuotiaana filosofian tohtoriksi Helsingin yliopistossa aiheenaan Bertrand Russellin uskontokritiikki. Sen jälkeen hän on kirjoittanut useita teoksia niin filosofiasta kuin tietoyhteiskunnastakin. Monia hakkerietiikan teemoja Himanen sivusi jo kirjassaan Hautomo, Verkkojen filosofia (Atena 1977). Himanen ei ole hakeutunut akateemisiin virkoihin, vaan haluaa toimia "vapaana filosofina". Tämä on rohkea yritys, joka herättää kateutta akateemisissa filosofipiireissä. Tällä uudella kirjallaan Himasesta on tullut yksi kansainvälisesti tunnetuimmista suomalaisista filosofeista. Kirja on käännetty tai käännetään parhaillaan 12 kielelle. Se on ilmestynyt mm. Yhdysvalloissa, Englannissa ja Japanissa. Himanen on myös hakkeri, joka on harrastanut tietokoneita ja ohjelmointia varhaisesta teini-iästä alkaen. Hyvänä esimerkkinä tästä aktiviteetista on Himasen toteuttama Sokrates CD-rom, joka on filosofinen äly- ja strategiapeli (kustantaja WSOY).

Hakkerietiikka on jälleen osoitus Himasen rohkeudesta ja innovatiivisuudesta. Hakkereille tietokoneet ovat itsessään intohimon kohteina ja korkean luokan viihdettä, kuten Linus Torvalds sanoo kirjan alkusanoissa. Mutta mitä tällä on tekemistä etiikan kanssa. Tähän kysymykseen vastaaminen on juuri Himasen kirjan kiinnostava avaus. Hän vertaa hakkereiden suhtautumista työhön, ajankäyttöön ja rahaan protestanttiseen etiikkaan ja keskiaikaiseen munkkilaitokseen! Jopa maailman luominen Genesis esiintyy kirjassa.

Max Weber osoitti kuuluisassa kirjassaan Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki (1904-1905), että kapitalismin muotoutumiseen vaikutti olennaisesti protestanttinen etiikka, etenkin suhde työhön. Tässä etiikassa työ on absoluuttinen arvo itsessään. Tässä tapahtui suuri muutos aikaisempaan kristilliseen arvomaailmaan, jossa elämän tarkoituksena oli päästä maallisista huolista vapaaseen ikuiseen sunnuntaihin (taivaaseen). Protestanttisessa etiikassa elämän tarkoitukseksi tuli aktiivinen ikuinen työpäivä, perjantai. Himanen asettaa hakkereiden etiikan protestanttiset työetiikan vaihtoehdoksi. Hakkerit toteuttavat toisenlaista arvomaailmaa. He nostavat "raadannan" yläpuolelle intohimon - passion. Työtä tehdään intohimoisesti ja luovasti. Tai työ on tarpeen, jotta voisi toteuttaa kiinnostavia asioita. Analyysi hakkereiden työetiikasta on hyvin dokumentoitu ja uskottava, mutta sen sijaan en vakuuttunut siitä, että Weberin käsitys protestanttisesta työetiikasta soveltuisi tämän päivän työelämän arvomaailmaan. Ainakin arvomaailma on paljon pirstaleisempi kuin 1800-luvulla.

Ajasta on tullut modernissa kapitalismissa niukka hyödyke, jota on optimoitava. Kaikki aika on käytettävä tehokkaasti. Vapaa-aikaa ei oikeastaan tunnusteta omaksi ajaksi. Näin kapitalismi muuttaa sunnuntainkin perjantaiksi - työantajalle omistetuksi ajaksi. Toki aikaa osataan käyttää joustavasti ja työteon paikka voidaan irrottaa perinteisistä työpaikoista matkapuhelimien ja kannettavien tietokoneiden avulla. Työaika on häviämässä koska kaikki aika on työtä varten. Tästä poiketen hakkerien elämäntavassa aikaa voidaan joustavasti käyttää erilaisiin asioihin: ohjelmointiin, pelien pelaamiseen, päivän surffailuretkeen, perheen kanssa olemiseen, ystävien tapaamiseen - ihan miten tuntuu hyvältä. Tässä suhteessa perjantaista tulee enemmän sunnuntain kaltainen.

Raha on kapitalismin perusarvo. Weberin mukaan protestanttisen etiikan ylin hyvä on ansaita enemmän ja enemmän rahaa. Uudessa taloudessa rahan ansaitseminen nousee työtäkin tärkeämmäksi arvoksi. Rahan ansaitsemisen tavat ovat muuttuneet uudessa taloudessa aineettomien arvojen kuten patenttien ja tekijänoikeuksien omistamiseksi. Hakkerietiikassa korostuvat päinvastoin innovaatioiden jakaminen ja yhteisöllisyys. Linux on tästä hyvä esimerkki. Sen koodi on vapaasti kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä (copyleft, ei copyright).

Olisi naiivia ajatella, että raha on hakkereille tarpeetonta. Mutta raha ei ole arvostuksen saamisen edellytys eikä itseisarvo. Hakkereille on keskeistä saada muiden hakkereiden tunnustus - peer recognition. Himanen tuo esiin esimerkkejä myös hakkereista, jotka ovat tehneet rutkasti rahaa liiketoiminnassa ja sitten käyttävät rahaa turvatakseen itsenäisyyden ja tehdäkseen mitä haluavat - vaikkapa harrastavat hyväntekeväisyyttä. Mutta näissä tapauksissa lipsutaan helposti pois hakkerietiikan keskeisestä arvosta - luomisen intohimosta. Pahana poikana numero 1 mainitaan Bill Gates, joka on siirtynyt hakkerietiikasta protestanttisen rahan ansaitsemisen ja kurinalaisen työn - kapitalismin - arvomaailmaan. Himanen vertaa hakkerien etiikkaa akateemisen maailman sääntöihin. Tieteellinen yhteisö jakaa tulokset ja pohtii niitä kriittisesti yhdessä. Akateeminen maailma on samalla tavalla avoin ja oppiva yhteisö kuin hakkereiden yhteisö. Vastakohtana on luostareiden tiukan hierarkkinen yhteisö, joka yllättävästi muistuttaa monia tämänkin päivän työpaikkoja.

Kirjan eettistä ulottuvuutta vahvistaa analyysi verkostojen etiikasta, josta köytetään nimitystä nethic. Nethic on laajempi käsite kuin netiketti, joka viittaa lähinnä sähköpostin ja kotisivujen käyttäytymissääntöihin: mitä saa esittää ja mitä sanoa, mitä lähettää ja mitä välittää. Nethicin yksi perusidea on verkon demokraattisuus. Verkon tulee olla avoin ja edistää sananvapautta ja demokratiaa kaikkialla maailmassa. Toinen piirre on yksityisyyden suojelu verkossa. Tässä suhteessa Yhdysvallat eroaa Euroopasta. Amerikkalaiset korostavat enemmän kuin eurooppalaiset yksityisyyttä, mutta samalla Yhdysvaltain hallitus on kieltänyt käyttämästä parhaita salaamisteknologioita, jotka taas ovat Euroopassa sallittuja. Kolmas nethicin piirre on korostaa ihmisen aktiivisuutta. Perinteinen media kuten TV luo passiivisuutta tai perustuu suorastaan passiivisuuteen. Sen sijaan virtuaalisen todellisuuden luonne on aktiivisessa mukana olemisessa ja vuorovaikutuksessa, omien juttujen toteuttamissa.

Nettietiikan tai hakkerietiikan suuria yhteiskunnallisia teemoja on estää tai torjua verkostoyhteiskunnan mukanaan tuomaa poissulkemista. Verkostotalous on raaka systeemi siinä mielessä, että ne yritykset ja yksilöt, jotka eivät omaksu uusia toimintamalleja ja taitoja, putoavat auttamatta pois kehityksestä. Olisiko siis mukaanvetävä verkottuminen (inclusive networking) mahdollinen? Hakkeripiireissä on hahmoteltu uudentyyppistä internetyhteiskuntaa, jossa ei ole diskriminaatiota ja jossa kaikki saavat oppia uudet verkottumistaidot. Tämän yhteiskunnan eettisenä ytimenä on huoli ja välittäminen (care). Tällainen välittämiseen perustuva yhteiskunta ei synny hallitusten tai yritysten toimesta: tarvitaan rohkeita ja eettisesti valveutuneita ihmisiä.

Pekka Himasen kirja on sujuvasti kirjoitettu. Ammattifilosofista se saattaa vaikuttaa liian yksinkertaiselta. Mutta kuten ennenkin Pekan kirja on painavaa pohdiskelua. Mikä on Hakkerietiikan merkitys? Tärkeää Himasen kirjassa on ensinnäkin hakkeri-ilmiön nostaminen esiin ja sen oivaltava analyysi. Kirja osoittaa, että hakkereilla on ollut erittäin suuri merkitys informaatiovallankumouksen luomisessa.

Hakkerietiikka osoittaa erityisesti, että muunkinlainen työetiikka on mahdollinen kuin kapitalismille ominainen protestanttinen rahan ja työn itseisarvon etiikka. Hakkerit ovat omassa elämässään toteuttaneet toisenlaisia arvoja kuten luomisen intohimoa, vapautta, avoimuutta ja välittämistä. Tämä voi olla lupaus muutoksista talouden käytännöissä. Mutta kapitalistinen järjestelmä ja sitä tukeva julkinen hallinto eivät helposti muutu. Tähän seikkaan Himanen ei kiinnitä tarpeeksi huomiota. Vaikka hän korostaakin hakkereiden realistisuutta, niin silti jää epäily, että hakkereiden elämäntapa on mahdollinen vain pienelle etuoikeutetulle ryhmälle. Muuta jäävät edelleen protestanttisen työetiikan kouriin. Mutta Himanen on onnistunut vakuuttamaan, että nykyiselle menolle on periaatteessa vaihtoehto. Jo tämän takia kirja kannattaa lukea.



© 2000-2008. tonnikala.net
tkengine v4.0-beta13
10 uusinta

VALO-CD v4 - ilmaisia ja avoimia ohjelmia Windowsille
(13.08.2009 18:22)
Uusi suomalainen kirjanpito-ohjelma Linuxille
(20.04.2009 22:46)
Nokian Qt LGPL -lisenssin alle
(15.01.2009 23:13)
Ikkunoita ja pingviinejä - Linux-käyttäjille kysely
(23.12.2008 07:54)
Debian-projektissa kuohuu - sihteeri irtisanoutui
(23.12.2008 06:01)
Vapaat ja Avoimen Lähdekoodin Ohjelmistot -CD v2 julkaistu
(23.12.2008 05:28)
.FI-verkkotunnuksen saa jatkossa myös vuodeksi
(22.12.2008 10:45)
Lenovon uutusläppärissä kaksi näyttöä
(22.12.2008 10:32)
Theodore Ts'o Linux Foundationin teknologiajohtajaksi
(21.12.2008 23:51)
Open Source-keskus COSS täytti 5 v
(21.12.2008 22:45)
lisää uutisia ...



 

 
yhteistyössä

04/14 IPFire 2.19-core100
04/12 pfSense 2.3
04/10 Handy 2.4
04/09 Q4OS 1.4.9
04/07 AUSTRUMI 3.4.1
04/07 OpenMandriva Lx 3-beta1
04/06 PrimTux Eiffel
04/05 CoreOS 899.15.0
04/05 Univention 4.0-5
04/04 PC-BSD 10.3

kernel.org

2.6.30.5: stable
2.6.31-rc7: stable prepatch
2.6.31-rc7-git4: stable snapshot
2.4.37.5: 2.4 release
2.2.26: 2.2 release
2.2.27-rc2: 2.2 prepatch
2.6.28-rc2-mm1: stable mm patch